Fête de la Musique & Juhannus

 Le Fête de la Musique or the Music Feast was on the Friday 21st and 22nd of June. At the same time we Finns celebrate Midsummer Feast or Juhannus as we call it. French do have the same feast and officially it's celebrated on the 24th of June, but different towns usually decide what day celebrate it and for how long.


La Fête de la Musique is a world wide Music Feast, where all the musicians are welcomed to come and play on the streets and bars.



Our Fête de la Musique with chéri started on Friday in a gorgeous medieval town called Saint Macaire in the southwestern France. It actually had been cancelled because of the rain. Still many bars had bands playing and we stayed a while before going to our friends' place.

The feast was a small disappointment because the last time we did it together the town was just full of people in a great ambiance.

The next day the feast continued in a local biker bar in Auros, in Le Coyote.
There was a big bikers' happening called Rock & Bike: 2 bands were playing while people could wander by the motorbikes and stands.

On Sunday we went to check out the Midsummer feast in Bazas. Their midsummer feast lasted actually more than a week: it started on the 15th of June just for the weekend and finally ended after 6 days of partying on the 25th June.

We visited Bazas on the 24th, because I longed to see the midsummer bonfires. We saw as well the "L'hommage au Taureau" or "The tribut to the bull".
It's a long tradition from XIIIth century to honor the famous boeuf bazadais that were sacrified to the king.. or something like that.

More photos of the feast, of the traditional shepherds on stilts and of the fireworks without forgetting the atmospheric bonfires..

Enjoy and I'll let you hear from me soon, about the beach, the sun & the surfing! Maybe a little of working in a restaurant as well:)

Until then:
Bisous!

Extra week(s) of holidays

Labenne beach at the sunset

 After a 20 hrs trip back to France and a call to my boss in Hourtin-Plage, 

I realized I had at least one more week off before starting to work, 

thanks to the amazing weather we'd had for way too long in France!

It hasn't rained as much for 100 years, 

and you really can see the difference!

 So me and my chéri decided to take a trip to the beach, 

to the Pyrenees and  to the Basque country!

<3

The weather on Friday announced great with a warm southern sun,

just the way it should be.

Our journey started with a drive all the way to Capbreton Beach on the Bay of Biscay;

we longed for a refreshing plop in the Atlantic ocean..

It's was a beautiful evening: playing with the waves at a sunset..

Later we enjoyed a very nice meal for 13 euros, with a Tiramisu for dessert 

- mmm it was yummy!

Off we were on the road again, only to find a place to camp.
Finally we found the spot on the Labenne beach, slept well listening the wind blowing with the waves..

Chilling on the terrace in Saint-Étienne-de-Baïgorry, Basque country

Next morning the weather had cooled down a bit, 

but we still wanted to enjoy the beach once more before changing its waves to the majestic mountains. 

After a quick stop to a supermarket, we had a picnic on the Ondres beach, where we stayed for couple of hours, just enough for me to sunbathe and for chéri to swim.

Next stop: Saint-Étienne-de-Baïgorry

And so we drove through Bayonne all the way to the heart of  the French Basque Country 

& the Pyrenees: to a town called Saint-Étienne-de-Baïgorry!

There we met up with my lovely friend Elvira, 

who works in a tiny ***** hotel in a *** Michelin restaurant (see the photo above).

A roman bridge in Saint-Étienne-de-Baïgorry

We absolutely fell in love with the place with its green mountains, 

white & red Basque houses, tiny river and an amazing calmness..

Sakari

Some people say, 

that Finnish and Basque languages might have something in common

 and sometimes I'm really thinking about it.. 

Like Sakari means probably something in Basque, but it's also a Finnish first name for guys!

View from the roman bridge

We catched up with Elvira shortly before she needed to go back to work

while we decided to drive to the top of one of the gorgeous mountains!

Me and a pottock poney

On our way, we met various little animals, living basically in freedom on those mountains

as the willful Basque poneys called 'pottock',

dozens of upstanding vultures and

a herd of jolly goats !

The antisocial pottocks

On the top of the mountain we crossed the Spanish boarder.

Suprisingly the view didn't differ much to France,

but when you drive through a tunnel in the Haute-Pyrenees

 in the highest spot of the mountains, 

you can see how the French side is all nice and green

 while the Spanish one looks more like a desert.

A spectacular view of vultures

More vultures

Spain and red soil

Angelo the shepherd

We got a little hungry on the mountains and decided to drive down for a dinner.

Many places were closed on a Saturday evening, which was a real suprise for us,

so we headed to a bit bigger town next to Baïgorry,

to the capital of the department called Saint-Jean-Pied-de-Port.

Saint-Jean-Pieds-de-Port by night

The dinner wasn't the greatest we had, 

especially cause we were still hungry after a mini pizza and a mini pasta plate..

At least we had a view of the gorgeous Basque town.

Later we returned to Baïgorry to spend the night with Elvira and her collegues

in the house they are staying in.

We had a great time talking, playing guitar and singing until 2 am.

Sunny day on the Pyrenees

Next day we left the French Pyrenees

 and decided to drive towards Spain and it's adventures.

We took the same road than the day before and met yet again the little pottocks..

On the road

Beware pottocks!

View from the top

And I'm loving it!

Angelo making a funny face

My love

On our way we found a peaceful place to stop and have a nap

- after the night both of us were pretty tired.

We also had the first tapas of our trip in a little town right after the boarder.

Angelo in Pamplona

And finally we arrived to Pamplona.

The day was extremely hot : at least 35 degrees!

We bought right away huge ice creams,

it was way cheaper than in France, not to even talk about Finland!

The day passed by wondering around the city.

It was kinda exhausting to do in a such a warm day.

We left Pamplona before night,

bought a Spanish map in a gas station

and started to look a place where to put our tent.

Our goal was a lake called Uzos,

but before going there to sleep we wanted to eat something,

so we stopped at the village called Aioz.

The food was ok, but kinda greasy with ham and eggs,

a bit like an English Breakfast,

and I slightly started to miss good and fresh veggies..

The next day the weather changed completely: 

The sky was very cloudy and looked like it was going to rain.

We figured it was better to go back home than sleep in a thin tent in a rain..

So up we went, back to France.

We ate the last greasy tapas in Valcarlos

and got very suprised by seeing a shopping mall there, in the middle of the mountains!

The shopping mall called Venta Peio was in a tiny little French town called Arneguy, 

a town by the mountains, really in the middle of nowhere!

We did a quick visit cause chéri wanted to buy a T-shirt.

Well, he found one yes, to his day with cyclists on it,

and for himself the hoddie you can see on the photo below:

Before leaving the Pyrenees and the Basques for good, 

we obviously needed to get some amazing cheese, made of sheep milk. 

The doggy above is a shepherd dog from the farm

 where we bought more than a kilo of cheese!

On our way back the rain started for good so we were happy to go back.

The trip was great in every way

and I was happy to have a week off and enjoy the company of my chéri.

Too bad the holidays lasted for two weeks, but on Saturday I'll finally go there,

work and enjoy the beach!

I try to tell you more stories about Juhannus or Midsummer feast 

and the Music Feast (Fête de la Musique),

but now I'll go out, paint and enjoy the sun :)

Love, Iida

Pitkä kotimatkakertomus..

Hi there!
Long time no see! Pahoittelut siitä.
Ihana Suomi-loma oli ja meni, nyt takaisin, tällä hetkellä tuulisessa ja sateisessa, Ranskassa..
Paluumatkasta tulikin sit vähemmän leppoisa kiitos Euroopan lentokenttälakkojen..

Tiistai-iltana olin kotona katsonut että mun lento Helsingistä Amsterdamin kautta Toulouseen olikin vaihdettu, koska Amsterdam-Toulouse lento oli peruttu Ranskan lennonjohtajien lakkoilun takia.. Uudeksi reitiksi oli valittu Hki-Roma-Toulouse.

Keskiviikkona 12.6. lähdettiin iskän kanssa ajelemaan Naantalista kohti Helsinki-Vantaan lentokenttää. Helsingissä lento myöhästyikin koneen vaihdon takia ja 4 matkustajaa joutui lähtemään Roomaan pari tuntia myöhemmin Prahan kautta.. hienoa Finnair!

Lento sujui ihan mukavasti, ja Roomassa oltiin n. 10 minuuttia myöhässä. Perillä mulle kuitenkin kävi ilmi, että myös Rooma-Toulouse lento oli peruuttu.. Siinä paniikissa kyselin lentokenttähenkilökunnalta, että mihin mennä ja mitä tehdä.. Sain vaihtelevia vastauksia ja lopulta menin odottelemaan matkalaukkuani muiden mukana, laukkua, jonka määränpääksi oli kirjattu Toulouse, ei Rooma.. No, eipä sitä tietenkään siellä hihnalla näkynyt, ja mut opastettiin ottamaan selvää siitä Toulousen lennosta ja siitä, miten pääsisin vihdoin Ranskaan..

Alitalian tiskillä mua avusti vaihteeksi oikein mukava nainen. Aluksi hän lupasi mulle lennot seuraavaksi päiväksi, mutta selitin, ettei se olis mahdollista, sillä mun työt alkaisi jo muutaman päivän kuluttua ja Ranskaan oli päästävä! Pariisin lennot oli tiukalla, kiitos lakkoilun ja ehdotin jospa lentoja löytyis vaikka Pohjois-Espanjaan.. Kaikki lennot siis Bordeaux'hon, Toulouseen, Lyoniin ja Nizzaan sekä osa Pariisin lennoistakin oli peruttu..

Lopulta tää ystävällinen virkailija saikin kuin saikin mulle paikan iltapäivän Pariisin lennolle. Mulle löyty lento myös Pariisista Bordeaux'hon, mutta vasta myöhään illalla. Otin liput vastaan, eikä kuluja onneksi tullut.

Seuraava missio oli laukun löytäminen. Sama virkailija kertoi mulle minne mennä, mutten heti löytäny kyseistä paikkaa, koska se olikin eri terminaalissa. Jälleen kerran mua juoksutettiin edestakasin terminaalien väliä, kunnes löysin oikean matkalaukkunauhan nro 16 ja siellähän se laukku oli. Huh!

Aikaa lentoon oli muutama tunti, ja katselin varmuuden vuoksi vielä junia Pariisista Bordeaux'hon. Yks järkevä juna löytyi, puoltoist tuntia lennon saapumisajan jälkeen, joka olis myös samoihin aikoihin Bordeaux'ssa kuin Pariisista lähtevä lentokin, mutta tulis maksamaan 55 euroa. Päätin tarkastaa sen Pariisi-Bordeaux lennon tilan ja kuinka ollakaan, sekin oli tietysti peruttu. Ostin siis junalipun ja jäin odottelemaan lentoa.

Matkalaukkujen drop off -pisteellä jonotin taas väärässä jonossa, ja lisäksi italialaisten palvelu oli jokseenkin hidasta.. Ehdin kuitenkin lennolle ja pääsin turvatarkastuksessa jonon ohi, kiitos Premium -lipun, jonka mukava virkailija oli mulle hankkinut.

Siinä lentoa odotellessa, huomasin että kentällä myytiin myös oikeeta italaialaista gelatoa! Pitihän mun yks jätski saada, ku olin kerran Roomaan asti tullut! Nautin jätskiä ja odotin lennolle pääsyä.. ja siinähän taas kesti. Konetta alettiin lastaamaan noin puoltuntia aikataulusta jäljessä ja taas pääsin onnekseni ihmisjoukkojen ohi jonottamatta..

Koneessa menikin sitten reilu tunti ennen ku päästiin lähtemään. Tämän lisäksi meille ei pahemmin selitelty mistä viivästely johtui.. lakoista luultavimmin. Kun viimein päästiin lähtemään, olin varma, että myöhästyisin junasta. Panikoin jo että jäisin jumiin Pariisiin, koska kyseinen juna oli viimeinen, joka sinä päivänä lähtisi Roissyn kentältä ja seuraavaksi päiväksi ennustettiin rautatieyhtiö SNCF:n lakkoa.. Ranskalaiset ja niiden lakot ! ! !

Edes koneen lähdettyä miehistö ei mitenkään noteerannut sitä, että oltiin tunnin myöhässä aikataulusta... Pieni pahoittelu tai anteekspyyntö olis ollu kyllä paikallaan, vaikka vika ei ehkä ollutkaan heissä. Matkaa onneksi piristi kohtalotoverini, ranskalainen pariskunta, jonka lento oli pitänyt olla jo edellisenä päivänä! Lisäksi lennettiin yli huikeiden Alppien!!! Jotain iloa sentään Roomaan menosta: gelatoa ja Alppinäkymät..

Kun vihdoin päästiin Pariisiin, mulla oli about kaksikymmentä minuuttia aikaa saada laukku ruumasta, juosta Roissyn rautatieasemalle, tulostaa lippu ja hypätä junaan! Juoksin ensimmäisenä ulos koneesta matkatavarahihnoille, mutta siellähän luki, että laukkujen palautus alkaisi klo 18:06, kun mun juna oli jo 18:09!! Olin varma, etten ikinä ehtisi junaan ajoissa. Mutta laukut alkoivatkin lipua hihnalle jo hieman aikaisemmin ja mun laukku oli kuin ihmeen kaupalla kolmas joka ilmeistyi näkyviin: siispä laukku mukaan, reppu selkään, käsilaukku olalle ja juoksuksi!

Oltiin onneksi saavuttu samaan terminaaliin nro 2, jossa myös rautatieasema sijaitsee. Perillä löysin vihdoin vapaan lippuautomaatin ja sain lippuni tulostettua kun näytön kello näytti jo 18:08! Tähän täytynee lisätä, että Ranskan nopeat TGV -junat edellyttää, että niihin noustaan vähintää pari minuuttia ennen lähtöä, sillä sen jälkeen junaan pääsy ei enää ole taattu.. Niimpä SYÖKSYIN alas rullaportaita, tutuille raiteille, koska sitä kyseistä junaa ei enää näkynyt aikataulunäytöillä. Osuin onneksi oikeaan, juuri kun junan ovi oli sulkeutumassa. Se sama ovi ei enää auennut, mutta kauempana konduktööri huusi, että täältä vielä pääsee kyytiin. Juoksin ja ehdin juuri ja juuri junaan, viimeisenä matkustajana.

Miten onnellinen ja helpottunut voi ihminen olla!
Kaiken kukkuraksi olin rättiväsynyt matkustamisesta, kaikesta juoksemisesta ja ressaamisesta, hiestä märkä ja hirmu nälkäinen.. Mars kohti junan ravintolaa!

Loppumatkasta juttelin vielä turkkilaisen pojan kanssa, jonka nimen jo unohdin. Poika oli tullut samalla lennolla Roomasta ison lentäjänlaukkunsa kanssa, mutta hän oli ehtinyt hyvin junaan... Miten, sitä en tiedä, mutta todennäköisesti pojalla ei ollut lippua lainkaan, muuta selitystä en keksi.

Loppu hyvin, kaikki hyvin, junassa olin matkalla kohti koti-Bordeaux'ta. Perillä oltiin juuri ennen ilta yhtätoista, ja koko reissuun multa meni kaiken kaikkiaan 20 tuntia. Mikä reissu, täytynee todeta, mutta kerta se on ensimmäinenkin kun tulee säätöä lentojen kanssa.

Tulipas pitkä sepostus, toivottavasti joku jaksoin sen loppuun asti lukea :D
Lupaan pian laittaa uutta postausta Suomesta, Pyreneiden reissusta ja tän hetken työkuvioista. Ehkäpä koko Ranskan kattavasta musiikkijuhlasta eli Fête de la Musique'sta tai Juhannuksesta!

Siihen asti,
A+

Iida

Come over people !

Liina and I making a sand mermaid

my dear Antoine<3

 Lately I've been looking back my life, especially the moments when I had friends coming over while living in France.
I mean I have many wonderful friends here, but I still do miss my friends back in Finland and my international mates all around this globe! So this is an invitation to all of you: please come over! I'd love to have visitors and see you guys again, I miss you!!
Talking about past, the first visit I received here in France was in Douarnenez, a little breton town by the sea and it was paid by Liina (my lovely Finnish friend who was living in Agen, France as an au pair at the time) and Antoine, my dear bordelais host brother back from Rotary Exchange! We had maybe one of the most amazing weeks of my life including chilling on the beach, wandering in Quimper and in Douarnenez, meeting new people, having crazy parties & simply enjoying being young and alive!

 Then it was my cousin Sanna who came to Bretagne in April, as well as my parents and my brother Olli did around Easter. I introduced them to Douarnenez, to Quimper, to Brest and to Locronan - a tiny stone village. The two times the weather was quite nice, and they all were amazed of Bretagne's breathtaking beauty.

Annika & Sanna

"<- I live over there"

After having moved to Bordeaux in September 2011, my cousins Sanna ja Annika came over for couple days. I showed them Bordeaux, Arcachon and Dune du Pyla (the biggest dune in Europe!) by the Atlantic Ocean. We had a great time: it was a cousins' get-together  !

  Later the same year, my brother and her girlfriend Emmi came over with my parents. We spent time in Bordeaux, went to Pyla as well, because after all it's something you should see at least once in your life!

My folks, brother and Emmi at my chéri's parents'

  

 <-We also went to the beautiful countryside at my chéri's in Aillas and had a lovely dinner on the 1st of December, you really wouldn't tell, check out the photos!

Pyrenees & mama

 
During the Spring Break 2012 my parents came  over once more, and this time we went skiing to the Pyrenees. It was amazing, third time for myself and the first for my parents. We stayed in a tiny hostel/B&B kind of accommodation and had great food. It's crazy how much French can eat on the mountains!! We also stopped in Spain and in Toulouse.


Next I got visitors in February 2012 when my friend Linda and a friend of hers, Oliver, came to Paris. I took a train up there to join them for the weekend and to pick them up to Bordeaux for couple days. Paris was just awesome in the awesome artistic company! We went to the Amélie café where they had filmed it, we visited the famous Père-Lachaise cemetery just to be able to say hi to Jimmy (Morrison)! Being art students, we obviously visited some museums: Louvre, Centre Pompidou, Orangérie...

Bordeaux was lots of fun as well, and I basically skipped the whole week of uni. Instead we went to Pyla once more, to THE wine town called Saint-Émilion.. We saw concerts, went out to my favorite bar Chat qui pêche and lots lots more!

So that was it!
I guess this post was kinda an advertisement haha;)
Of the people who HAVE visited me! And SO should you;)
My parents and my bro are coming soon at least, in Easter we will stay around Bdx, maybe visit Lascaux and its famous prehistorical cave paintings!

Hope to see you soon then,

Lots of loveeeee

Iida