Blog blog blogi.

Pitikö munkin nyt sitten aloittaa blogi? No piti! Olen miettinyt asiaa jo jonkun aikaa, mutta nyt sain itseni toimimaan. Mitä kaikkia seikkailuja olisinkaan jo voinut kertoa? Eipä hätää, meikäläiselle niitä tulee ja menee.

Anything can happen...when it comes to me!

Lyhyesti sanottuna olen Naantalin kasvatti, joka on kääntänyt kelkkansa kohti Ranskaa. Tuo rakkaustarina gallialaisten maata, kulttuuria ja ihmisiä kohtaan alkoi jo pari vuotta sitten, kaiken kiitoksen, kunnian ja syytösten takana on itse pääpaholainen, almighty Rotary International. Vuosi Bordeaux'n viinikaupungissa sai tihrustavat silmäni todella avautumaan ja minusta tuli peruuttamattomasti maailmankansalainen. That's it! Or almost.

         

le port Rhu, Douarnenez 

 Tämän kevään 2011 olen majaillut ranskalaisen chèrini luona Bretagnen Douarnenez'ssa. Paikka on ihana pieni satamakaupunki Atlantin rannalla. Ihmiset ovat tunnettuja ystävällisyydestään ja suuresta alkoholinkulutuksestaan.. Baareja riittää siis joka kulmalla! Aika täällä on ollut minulle hengähdyshetki, mahdollisuus toteuttaa itseäni tavalla, jota rakastan: luovuudella. Pensselit ovat suihkineet väriä sinne ja tänne, maalauksia ja piirrustuksia niistä on lopulta syntynyt. Musiikkiakin on kätösistäni ja äänihuulistani lähtenyt, kuitenki se on jäänyt kuvataiteen varjoon.

Neljän viikon kuluttua paluu koti-Suomeen odottaa, mutta tulevaisuus näyttää mihin tieni lopulta vie.
Voilà, täällä ollaan ja ihmetellään. Miltä näyttääkään tuleva kesä ja sen jälkeinen syksy?

Ranskalaislaulajattaren Zaz'n lyriikoita lainaten:
Bienvenue dans ma réalité!